
Miten Calisthenics eroaa muista lajeista?
Nyt sukelletaan Calisthenicsin lähisukulaislajeihin ja hahmotetaan kenttää! Miten Calisthenics asettuu suhteessa Street Workoutiin, CrossFitiin, telinevoimisteluun, parkouriin, sirkukseen tai jopa joogaan? Huh, niin monta termiä, niin monta eri skeneä!
Tiedätkö sinä, mistä kulmasta Calisthenics Labilla toimitaan ja miten Calisthenics asettuu näiden lajien joukkoon? Jos et, nyt on hyvä aika ottaa selvää.

Mitä on Calisthenics?
Calisthenicsia eli kehonpainoharjoittelua harjoitettiin jo antiikin kreikassa, ja sanana se tarkoittaa kauneutta (callos) ja voimaa (sthenos) = Callosthenos = Calisthenics. Calisthenicsissa korostettiin mielen ja kehon yhteistyötä ja sitä pidettiinkin jopa hyveellisenä harjoituksena. Calisthenics harjoituksissa työskenneltiin oman kehon vastuksella yhdistäen voimaa, liikkuvuutta ja akrobatiaa. Tätä kutsuttiin myös pyrrhiseksi tanssiksi.
Tyypillisiä Calisthenics liikkeitä ovat esimerkiksi erilaiset punnerrukset, leuanvedot, vaa´ at, pressit, kulmanojat ja käsilläseisonnat. Nykypäivänä Calisthenicsiin liitetään myös dynaamiset liikkeet kuten heilunnat, irrotukset, kierteet ja voltit - useimmiten rekillä tai nojapuilla suoritettuna.

Tarkastellaan alkuun muutamaa yleistä oletusta Calisthenicsista ja verrataan sitten lajia sen lähisukulaisiin:
1. "Harjoittelu ei ole väline- tai paikkasidonnaista."
Kyllä: Monia harjoitteita voi tehdä vain tyhjällä maalla.

Ei: Usein Calisthenics harrastajat viettävät paljon aikaa rekeillä ja nojapuilla. Näitä ei usein mielletä välineiksi, mutta suhteellisen nopeasti Calisthenicsin harrastaja huomaa, ettei pelkkä olohuoneen lattia riitä. Lisäksi harjoittelun apuvälineenä käytetään esim. vastuskuminauhoja.
2. "Calisthenics sopii kaikille – niin aloittelijoille kuin kokeneillekin."
Kyllä: Calisthenics harjoittelu haastaa kaiken tasoisia treenaajia, sillä liikkeitä ja niiden progressioita on riittämiin.
Ei: Ainoat asiat, jotka rajoittavat Calisthenicsin harjoittelua, ovat erilaiset kivut ja rajoitteet kehomme toimintakyvyssä. Hyvin usein liike on kuitenkin lääke: on vain tiedettävä mikä liike on hyväksi ja mikä pahaksi!
3. "Olkapäävamma estää Calisthenicsin harjoittelun."
Laji mielletään usein ylävartalopainotteiseksi, joten moni kuvittelee että esim. olkapäävaiva estää harjoittelun. Tässä mennään kuitenkin helposti metsään. Olkapäävammoja on erilaisia, harvassa on kaikki liikesuunnat kielletty. Monia olkapäävammoja tulisi myös hoitaa liikkeellä: vahvistaa pieniä tukilihaksia ja avata jäykkiä rakenteita. Ylävartalon kehonhuolto ja liikkuvuus osoittautuu myös monelle terveolkapäiselle treenajalle yhdeksi tärkeimmistä harjoitteluosa-alueeksi. Mitä haastavammaksi Calisthenics liikkeet muuttuvat, sitä tärkempää on pitää liikkuvuus ja tukilihakset messissä. Ja sitä paitsi, liikkuvuustreeni edistää palautumisnopeutta!

4. "Calisthenics on ylävartalon voimaa."
..jos olet käynyt tunneillamme, olet jo kenties huomannut että se on sittenkin ylävartalon liikkuvuutta.. :D Vitsi vitsi, ei tietenkään pelkästään liikkuvuutta, mutta sekä voimaa että liikkuvuutta. Eikä pelkästään ylävartalossa vaan piru vie myös alavartalossa!

Calisthenics Calisthenics Labilla
Calisthenics Labilla kehon toimintakyky on kaiken A ja O. Olemme erityisen kiinnostuneita siitä, miten treenata Calisthenics liikkeitä turvallisesti: miten voima tuotetaan, mikä on riittävä määrä liikkuvuutta ja miten liikkeet suoritetaan teknisesti siten, että ne ovat mahdollisimman terveellisiä keholle. Hyvinvointi on aina ensisijainen tavoite.
Tavoitteena on kehittää voimaa, liikkuvuutta ja kehonhallintaa kokonaisvaltaisesti.
Tarvitaan progressiivista kehitystä, oikean tasoista treeniä sekä kärsivällisyyttä, sillä kehitys tapahtuu levossa!
Telinevoimistelu – lajeista vanhin ja kurinalaisin

Telinevoimistelu on monille tuttu näyttävien liikesarjojen ja tunnistettavien telineiden kautta (permanto, rekki, renkaat, hyppy, nojapuut, puomi, hevonen ja eritasonojapuut). Lajilla onkin pitkä historia: kilpaurheiluna telinevoimistelu vakiintui 1800-luvun lopulla ja oli mukana jo ensimmäisissä nykyaikaisissa olympialaisissa Ateenassa vuonna 1896.
Telinevoimistelussa on tarkat liikkeiden arviointikriteerit, mikä erottaa sen selkeästi esimerkiksi Calisthenicsista, jossa liiketekniikat ovat vapaammat eikä kansainvälisiä linjauksia tekniikoista ole muodostunut. Telinevoimistelussa painotetaan täydellistä suoritustekniikkaa ja esteettisyyttä. Liikkeet ovat tarkkaan säänneltyjä ja kilpailuissa pisteitä saa suorituspuhtaudesta, virheettömyydestä ja liikkeiden vaikeustasosta.

Telinevoimistelussa käytetään joustavia puisia nojapuita ja joustavaa rekkiä, kun taas Calisthenics suositaan metallisia ja jäykempiä rakenteita. Telinevoimistelua harjoitellaan myös lähes aina sisätiloissa, mutta Calisthenicsia on perinteisesti harrastettu ulkona – vaikka nykyään sisäsalit, kuten Calisthenics Lab, tuovat lajin mahdollisuudet ympäri vuoden saataville.
Calisthenics Labilla telinevoimistelun tekniikoita hyödynnetään erityisesti freestyleliikkeissä rekillä ja nojapuilla sekä akrobaattisissa harjoitteissa maalla. Tiesitkö, että monet Freestyle liikkeet, joita freestylessä ympäri maailmaa näkyy, on peräisin voimistelusta joko miesten rekillä tai naisten eritasonojapuilla tehtynä eri vuosikausina? Eri aikakausina oli voimistelukin erilaista.
Street Workout – katujen voimistelua ja vapaata tyyliä

Street workout eli katuvoimistelu on voimapohjainen ja freestyle-henkinen laji. Siitä voidaan käyttää myös nimeä Calisthenics, mutta Calisthenics Labilla termillä Calisthenics viitataan myös perinteistä Street Workoutia laajempaan kokonaisuuteen: kokonaisuuteen, jossa huomioidaan merkittävässä määrin myös liikkuvuus ja akrobatia - kuten Antiikin Kreikassakin tehtiin ;)
Street Workoutin juuret ovat kaduilla: ihmiset alkoivat treenata omatoimisesti leikkipuistojen ja puistojen telineillä, kun kaikilla ei ollut pääsyä voimistelusaleihin.
Lajin kehitys haarautui eri suuntiin – Baltiassa freestyle-elementit korostuivat, kun taas Yhdysvalloissa laji painottui enemmän voimaliikkeisiin kuten muscle uppeihin, dippeihin ja erilaisiin punnerruksiin.

Katulajina Street Workoutille tyypillistä on "itse oppineisuus". Opitaan kokeilemalla, opitaan toisilta ja välillä kantapäänkin kautta. Nykypäivänä moni opettelee Street Workout liikkeitä myös YouTuben ja somevideoiden kautta. Toki enenevissä määrin harrastaja löytää myös ohjausta katuvoimistelun harjoitteluun, kuten Calisthenics Labilta, jolloin ei tarvitse ajaa itse kaikkien kuoppien läpi.
Street workoutissa voi kilpailla neljässä eri osa-alueessa: mutta arvostelusäännöt eivät ole kovin vakiintuneita vaan vaihtelevat jopa kilpailusta toiseen. Kilpailuihin tähtäämisen sijaan Calisthenics Labin toiminta ja energia keskittyy harrastamiseen tarjoten laadukasta valmennusta huipulle asti ilman paineita siirtyä kilparyhmään.
CrossFit – määrä ennen laatua?

CrossFit pohjautuu telinevoimistelun kiertoharjoitteluperinteeseen, joka on suunniteltu kehittämään urheilijan voimaa ja kestävyyttä. CrossFitissä korostuu usein suoritusten määrä ja "tehokkuus": tavoitteena voi olla esimerkiksi tehdä mahdollisimman monta leukaa minuutissa, eikä tekniikalla ole niin väliä.
Cross Fit kilpailuissa kuulee myös usein sanottavan "Who is the fittest" eli kuka on timmein. Myös tässä määrin Calisthenics Labin toiminnan tavoitteet eroavat CrossFitistä. Olemme kiinnostuneita ensisijaisesti turvallisuudesta ja terveydestä.

Myös välineet eroavat: CrossFitissä on tyypillisempää kantaa vapaita painoja joko yksin, kaksin tai tiimissä.
Eroista huolimatta Calisthenics ja CrossFit mielletään helposti samantyylisiksi lajeiksi kenties siksi, että niissä tehdään samoja liikkeitä, kuten punnerruksia, leuanvetoja, muscle uppeja, käsilläseisontaa jne. Verrattaessa CrossFitiä ja Calisthenicsia, voidaan kuitenkin nähdä ne helposti saman janan vastakkaisina ääripäinä. Calisthenicsissa keskitytään liikkeiden tekniseen puhtauteen ja kontrolliin. Calisthenics Labilla laatu tuleekin aina ennen määrää – vähemmän toistoja, enemmän hallintaa.
Sirkus – estetiikkaa ja kontrolloitua vapautta
Sirkusakrobatia on kehonhallinnan juhlaa. Siinä yhdistyvät voima, liikkuvuus, rytmi ja ilmaisullisuus. Sirkuslajeissa, kuten käsilläseisonnassa, ilma-akrobatiassa ja pariakrobatiassa, korostuu kehon ja mielen yhteistyö sekä hienovarainen tasapaino hallinnan ja luovuuden välillä. Calisthenics jakaa sirkuksen kanssa saman arvomaailman: keho on instrumentti, jota harjoitetaan tarkasti mutta lempeästi.

Calisthenics Labilla monet liikkeet, erityisesti käsinseisonnat, core-harjoitteet ja tasapainoa kehittävät tekniikat, ovat sukua sirkuksen akrobaattisille elementeille. Osaan Calisthenics liikkeisiin saa aivan uuden kerroksen ymmärrystä, kun perehtyy hiukan sirkuksen maailmaan - kuinka seisovat esimerkiksi käsillään he, jotka tekevät sitä työkseen ja ammatikseen? Calisthenisissa ja Street workoutissa ei ole perinteisesti vahvaa teknistä tietämystä esimerkiksi käsilläseisonnan biomekaniikasta, joten on ollut järkevää etsiä tietoa ja oppia taitoja myös muista lajeista, kuten sirkuksesta.
Calisthenics Labilla nähdään sirkuksen tavoin myös esityksiä (ks. esim. 1v juhlat).
Erona sirkukseen on se, että Calisthenicsissa ensisijaisena tavoitteena ei ole esittävyys, vaan liikkeen hallinta, kehon voiman käyttäminen ja kehittäminen. Sirkuksessa käytetyt välineet eroavat myös Calisthenicsin rekistä ja nojapuista.

Parkour – liike ilman rajoja
Parkour on liikkumisen filosofia, jossa ympäristö nähdään mahdollisuutena, ei esteenä. Lajin ydin on liikkua tehokkaasti ja sulavasti paikasta toiseen – kiipeämällä, hyppäämällä, juoksemalla ja reagoimalla ympäristöön intuitiivisesti.
Silti lajeilla on paljon yhteistä: molemmissa kehitetään kehonhallintaa, koordinaatiota ja kehotietoisuutta – sekä ennen kaikkea kykyä liikkua vapaasti ja luonnollisesti. Parkourissa nähdään myös hyvin samanalaista rekkitaiturointia kuin Street Workout Freestylessa - välillä jopa hurjempaa ja kovatasoisempaa.

Parkourissa korostuu dynaamisuus ja rohkeus, kun taas Calisthenics painottaa enemmän staattisia ja kontrolloituja liikkeitä.
Calisthenicssa näkyykin parkourin henki erityisesti dynaamisissa liikkeissä, kuten swingeissä, irrotuksissa ja rekillä tapahtuvissa liikkeiden siirtymissä, joissa liike on yhtä aikaa hallittua ja ilmavaa - kevyen näköistä ja parhaimmillaan myös kevyen tuntuista.
Jooga – kehotietoisuutta ja mielenhallintaa
Jooga voi tuntua kaukaiselta Calisthenicsin sukulaiselta, mutta lopulta siitä löytääkin yllättävän paljon samankaltaisuutta. Joogassa keskiössä ovat hengitys, keskittyminen ja kehotietoisuus – samat elementit, joita tarvitaan myös kehonpainoharjoittelussa.

Calisthenics Labilla joogan periaatteet - hengityksen rytmi, mielen keskittyminen ja liikkeen läsnäolo - näkyvät monissa harjoitteissa, vaikka emme joogaa sinänsä harjoitakaan.
Calisthenicsissa hallittu liike ja hyvä liikkuvuus ovat kaiken perusta.

Lopuksi
Sirkus, parkour ja jooga lähestyvät kehoa ja liikettä hieman eri näkökulmista, mutta niillä kaikilla on yhteinen perusta: kehonhallinta, läsnäolo ja liikkeen ilo. Lopulta kyse on samasta asiasta: paremmasta yhteydestä omaan kehoon ja sen mahdollisuuksiin.
Tärkeintä on löytää se tapa liikkua, joka motivoi ja tukee omaa hyvinvointia parhaiten.
Calisthenics Labilla uskomme, että kehonpainoharjoittelu tarjoaa vankan pohjan mihin tahansa lajiin – ja ennen kaikkea: liike on tarkoitettu nautittavaksi, ei suoritettavaksi. Tarkat tekniikat tekevät harjoittelusta turvallista ja ajatuksen kanssa tehty liike kehittää myös mieltä!

